Tarjolla: Kolme kuvaa ja hyvää musaa

Kolme kuvaa loppukesän kuvaussessiosta. Ystäväni DJ Farmer John tarvitsi promokuvia Facebook-sivuilleen. Alettiin hommiin ja alla tuotoksiamme. Farmari Jussi viihdyttää ja valloittaa yleisönsä soittamalla erinomaista musaa erilaisissa tapahtumissa. Suosittelen :)

DJ Farmer John: Old style rock'n roll disc jockey. Use vintage equipment tospin unbreakable microgroove platters in speed of 45 rpm for your dancing and listening pleasure.

Kyllä kuvaaminen on kivaa.

Kohden viikonloppua, moiks!

SoMia Living mainontaa

Paikallisesta lehdestä, Tuusulanjärven Viikkouutisista, löytyy tänä viikonloppuna kuvan mainos. Kolme kuvaa neljästä on mun kameran muistikortilta. Erityisen iloinen olen puuhevonen- ja kynttilänjalka-kuvista. Kuvasin ne luonnonvalossa, ikkunan vieressä, pilvisenä päivänä. Valo jakaantuu tasaisen kauniisti koko kuva-alalle. Niitä kuvia ei tarvinnut käsitellä ollenkaan.

Kauniita huiveja olisi voinut valaista salamalla. Tajusin sen vasta kun latasin kuvat koneelle (kameran ruudulta ei näe totuutta). No, eihän niitä asioita huomaa ja välttämättä osaa edes muut katsoa sillä silmällä. Itselle on vaan kehittynyt viime aikoina kovin kriittinen silmä valokuvien suhteen (varsinkin omien otosten). Kaikkea ei voi pelastaa edes kuvankäsittelyllä. Varsinkaan silloin, jos alkuperäistä kuvaa ei löydy RAW-tiedostona.

Kauniita tuotteita on ihanaa kuvailla ja Hyrylän putiikissa on kiva vierailla. Sieltä löytyy kevään juhlijoille myös lahjakortteja lahjaksi :)

Tulostelua

Kuvassa putkahtaa elämäni enismmäinen näyttelykuva ulos koulun printteristä. Hetki oli itselleni ainutlaatuinen, joten se piti ottaa talteen kännykkäkameran ruudulle.

Tänään on tiedossa lisää tulostelua. Illaksi koululle ja voihan siellä signeerausta vähän treenailla ennen kuvien kehystämistä.

Aurinkoista viikonlopun odottelua (Täällä Hesassa paistaa tänään aurinko).

Kevätnäyttely Hyvinkäällä

 

Tervetuloa piipahtamaan Hyvinkään Taidekoulun Valokuvauslinjan kevätnäyttelyyn ajalla 9.-19.5.13.  Olen paikan päällä 14.5.13 klo 17.30-19 näyttelyä valvomassa mikäli haluat tulla moikkaamaan.

Kippis keväälle ja valmisteilla olevalle näyttelylle!

Kuvaustunnelmia

Koulun valokuvanäyttelyn avajaiset lähestyvät ja jännitys tiivistyy. Koskaan aiemmin en ole kehystänyt kuviani suurelle joukolle nähtäväksi.  Mahanpohjassa lentelee jo perhosia.

En vielä viime syksynä koulun alkaessa osannut ajatella mikä on mun näköinen kuvastyyli. En ollut osannut edes ajatella koko asiaa tarkemmin, sillä en ymmärtänyt valaisusta niin paljon kuin tänä päivänä. Nyt "kädenjälki kuvissa" (niissä jotka olen etukäteen suunnitellut) alkaa pikkuhiljaa näkymään ja olen siitä kovin iloinen. Kameran tekniikan kanssa pulaaminen, valaistukset ja lavastukset vievät vielä toki aikaa. Mutta hidasteet eivät ole onneksi esteitä, vaikka kaikki ei mene aina kuvatessa niinkuin elokuvissa. Lopputulokset ovat ihan riittävän hyviä. Rutiini tulee sitten ajan kanssa.

Olen onnekas, sillä lähipiirissäni on upeita kuvauksellisia naisia, jotka ovat mielellään lähteneet projekteihini malliksi. Viime lauantaina tein yhteistyötä ihanan naisen kanssa, joka on kuvaus-stylistinä ihan huippu ja mallina upea, ammattimainen. Hän osaa mukautua monenmoiseen rooliin ja osaa ohjata itsensä asentoihin automaattisesti. Kiitos tätäkin kautta hänelle sinne ruudun toiselle puolelle.

Syyläri Sylvi

Roju enkeli

Otokset yllä ovat kuvauksista kännykameralla napattuja. Varsinaiset näyttelyvalokuvat odottavat vielä muistitikulla tulostamisvuoroaan ja näyttelyn avajaispäivää.

Sitä ennen on pienen tauon paikka. Ei kuvaamisesta, mutta työmaalta ja tietokoneesta.

Hyvää viikkoa siulle ja kiva, kun kävit kylässä :)

Moderni emäntä

Viime sunnuntaina treenailin kuvausta ja valaisemista. Toistaiseksi sessioista on julkaistu vain tämä yksi otos, jossa upea PinUp-Lady Suza La Rubini poseeraa. Suurkiitos hänelle loistavasta yhteistyöstä. Päivästä jäi kivoja muistoja.

Järjestämme opiskelukavereideni kanssa yhteisen valokuvanäyttelyn toukokuussa Hyvinkäällä, johon tulee lisää otoksiani. Infoilen näyttelystä ja sen ajankohdasta täällä myöhemmin.

Aurinkoista viikonloppua!

Pientä puffausta!

Ihania tuotteita on kiva kuvailla.Tässä muutamia otoksia, joita olen luonut Somia Living:in FB-sivuston markkinointikuviksi. Laitan ne tänne myös nähtäville (työnäytteinä), kun varsinainen valokuvaus-sivusto on vasta päänsisällä kehitteillä.

Inspiroivaa viikkoa toivotellen

Carita

 

SoMia Living

Blogin takana on ollut puuhakasta, vaikka se ei valitettavasti tänne ruutuun saakka ole näkynyt. Olen touhuillut Retrock-asiakkaan SoMia Livingin kanssa yhteistyössä tiiviisti. Lopputuloksena on grafiikkaa ja valokuvia. Onnistumisen tunteita ja hyvää mieltä. Molemmin puolin. Kaupan omistajattaren kanssa on ollut ilo työskennellä. On aina mahtavaa olla mukana toteuttamassa unelmia. Siinä sivussa myös oma sielu lyö intohimon kipinää, luovaan työhön ja uuden luomiseen.

Uusi lifestyle-kauppa avaa ovensa Hyrylän keskustassa ensi lauantaina 16.2. klo 10 osoitteessa Koskenmäenpolku 4, 04300 Tuusula. Käykää tutustumassa ihanien tuotteiden kauppaan.

Ihanaa viikkoa siulle!

Ps. Tähän loppuun vielä muutama kuvamaistiainen SoMia Livingin tuotteista.

Unikuvia ja kuvausta

Mimmi staffi lomapäikkäreillä

Shhhh! Täällä nukutaan. Tai ainakin viime viikko meni uneliaissa merkeissä Lapin loman jälkeen. Lähipiirissä jyllännyt flunssapöpö kaatoi meikäläisen myös petiin katselemaan unikuvia ja viime päivät on ollut hiljaista kun huopatossutehtaassa. Ei sen puoleen, ääneni on tällä hetkellä kuin variksella. Ei sitä raakkumista jaksa kauaa kuunnella.

Paluu normiarkeen alkaa huomenna. Työpäivän jälkeen pääsen koulunpenkille ihastelemaan  opiskelukavereiden ottamia kuvia. Omat koulutehtäväotokset kävin eilen kuvaamassa opiskeluystäväni Anun kanssa Hämeenlinnassa. Meillä oli ilo käyttää Taidekasarmin valokuvausstudiota härpäkkeineen. Saimme tallennettua kunnon valaistuksessa tuotekuvia mm. Anun suunnittelemista Mikkeli -tarjottimista (kuva alla on Muutos Toiseen -liikkeen näyteikkunasta).

Kuva: Anu Leinonen

Studiosession jälkeen kävin ottamassa ihanan mallini kanssa vintage-henkisiä talviurheilukuvia Hämeenlinnan Olympiapuiston miljöössä.

Toimeton viikko päättyi suht toimeliaisiin puuhiin, vaikka varoen on vielä edettävä uuteen viikkon.

Sydäntalven aika on tässä ja nyt. Nautitaan luonnon lumisesta kauneudesta sekä saapuvasta valosta, auringon energiasta.

Hyvää viikkoa ja reippaita ulkoiluhetkiä!

Taitelilijavieras Caj Bremer

Kuuntelin työnlomassa valokuvaaja, akateemikko Caj Bremerin haastattelun. Mielenkiintoista kuunneltavaa valokuvaajan työstä ennen vanhaan.

Taiteilijavieraana on tänään valokuvaaja, akateemikko Caj Bremer. Hän on tehnyt yli nelikymmenvuotisen uran lehtikuvaajana, muun muassa Viikkosanomien maineikkaana kuvareportterina. Caj Bremer on ollut suomalaisen kuvajournalismin keskeinen hahmo, monesti palkittu uranuurtaja, ja hänen valokuvansa ovat olleet esikuvina monille nuoremmille lehtikuvaajille. "Valokuvan salaisuus ei ole optiikassa tai filmimateriaalissa, vaan valokuvaajan korvien välissä", sanoo Caj Bremer. Ohjelman on toimittanut Jukka Mikkola (Teksti on kopio YLE:n sivuilta)

Kuunneltavissa seuraavassa linkissä http://areena.yle.fi/radio/1514520

Ajatuksia valokuvaamisesta

Opiskelukaverini oli löytänyt mielestäni hyvän ajatelman valokuvaamisessa kehittymisen vaiheista. Ilolla jaa tekstin kaikille "valolla piirtämistä" harrastaville.

Ajatuksia valokuvaamisesta:

"Ensimmäinen vaihe: “Valokuvaaja on keräilijä, jonka mielenkiinnon kohteena ovat kamerat ja objektiivit. Usein hänellä on erinomaiset välineet ja lisätarvikkeet. Hän on valokuvaustarvikeliikkeitten toiveasiakas, sillä hän ei pidä hallussaan samaa kameraa kovinkaan pitkään. Hän palaa aina vaihtamaan sen uusimpaan malliin. Hän ‘kokeilee’ yhtä mittaa kameroita ja objektiiveja, mutta ei koskaan edisty niin paljon, että ryhtysi valokuvaamaan.”

Toinen vaihe: “Valokuvaajan mielenkiinto kohdistuu kuvan laatuun. Hän omistaa hienot välineet ja käyttää niitä myös. Hänen päähuomionsa on kiinnittynyt työn laatuun, ja aihe on sivuseikka. Hän puhuu mielellään rakeista, sävyasteikoista ja herkkyysasteista ja ostaa hartaan kunnioittavasti uusinta hienoraekehitettä, heti kun se... ilmestyy markkinoille. Hän toivoo saavuttavansa sellaisen täydellisyyden, että voi tehdä ‘rakeettoman’ 40×50cm suurennoksen Leica-negatiivistä (pinnakkaisvedos liimattuna sirosti vasempaan alakulmaan)”

Kolmas vaihe: Sisäinen pakko tai vaisto on kohottanut valokuvaajan maalarin tai kirjailijan tasolle. Hänen huomionsa ei kiinnity kameraan, vaan hänelle on tärkeintä kuvaaminen. Voitte nähdä hänen kuvaavan vanhalla kuluneella Leicalla – vuoden 1932 mallia – mutta hänen kuvansa ehkä asetetaan näytteille. Hänen ‘tekniikkansa’ voi usein näyttää epävarmalta, mutta hänen vilpittömyydestään ei voi erehtyä. Jos valokuvaaja todella tietää, mitä hän tahtoo – vaikka ei aina tietäisikään miten sen voisi saavuttaa – löytää hän ahkerasti työskentelemällä oman ilmaisutapansa.

Andreas Feininger – Hyvä valokuvaaja • 1957

(lähde: http://www.bulbbi.com/diary/)

Tulkoon valkeus

 

Tulkoon valkeus päälle maan. Olen sinut, luminen talvi, valmis vastaanottamaan.

 

Kynttilänvaloa ja iloisia ajatuksia joulunalusaikaan.

 

Ps. Lumihiutaleita voi valmistaa ihan itse näin.  

 

Iloista tuiketta

Ajatuskuva HelmiDelille/ Retrock

Tällä viikolla toteutan yhtä toivettani valokuvauksen saralla. Haluan tietää paljon valaistuksesta. Eilen opin miten saa kivan tuikkeen kuvattavan silmiin käsisalamaa käyttäen.

Unelmat tuikkivat ilona silmäkulmassa. Ne saavat jaksamaan tämän vähävaloisen kauden yli.

Olisi mukava kuulla, mikä tekee sinut iloiseksi juuri tällä hetkellä?

Kivaa viikkoa. Pidä itsestäsi huolta ja unelmista kiinni :)

Ajatuksesta kuvaksi

A girl with a pearl earring/ Johannes Vermeer

Uuden löytäminen on sitä, että näkee, minkä kaikki ovat nähneet,

ja ajattelee, mitä kukaan ei ole ennen ajatellut.

(Aamun ajatus 30.10.2012)

Yllä oleva ajatus on puettava kuvaksi.

Sitä ennen aion katsoa elokuvan turbaanipäisestä tytöstä. 

Oletko nähnyt sen? Minkälaisia tunnelmia se sinussa herätti? 

Bizarre Bang! Bang!

Kamera laukeaa Bang! Bang!

Siitä se ajatus sitten lähti. Jostain ne ideat yleensä kumpuaa.
Pienistä asioista ja sattumista.
Lisäpotkua PRH:n aputoiminimi paperilähdölle antoi
myös tämä Nancy Sinatran biisi (Cher:in originaali).

                                      

Retrock:in pikkusisko on nyt virallisesti Bizarre Bang! Bang!

Toivomani Bang Bang Photography ei mennyt PRH:n tädeiltä läpi,

joten erikoinen pamaus sopii tähän kameramaailmaan omituisen hyvin.

Kukaan ei onneksi kuole kameran laukaukseen. 

Tällä sloganilla eteenpäin kameran kanssa.

I see, I like, I shoot!

 

Bizarre Bang! Bang!

Photography

Sixties superfans!



Nappasin kuvan Lontoossa
 Abbey Road Studioiden portin pielestä.

Tämän pikkupostauksen inspiraation lähteenä on Daily Mail:in artikkeli teemahäistä. Vastanaineiden ensimmäiset treffit olivat vuonna 2006 Lontoon Beatles Tour:lla. Pariskunta fanittaa 60-luvun musiikkia (kuin myös minäkin), joten hääteema on onnistunut, pariskunnan oloinen, "loppuhuipentuma" hyvin alkaneille Beatles-treffeille.

Iloinen artikkeli ja erilaisia, valokuvauksellisesti inspiroivia hääkuvia.

Tykkään! Peukkuu!

Ps. Mikäli sydän sykkii Beatles-bändille, suosittelen opastettuja Beatles -kävelyretkiä Lontoossa kun nokka on sinnepäin (linkki yläpuolella tekstissä).

Oekeet Naeset

Ylä-Savon nuorkauppakamarin naeset ovat hyvällä asialla. Kyllä suomalainen oakee naenen on kaunis. Moottoripyörän selässä, baaritiskin takana, rannalla, marjoja poimimassa.

Seuraavassa linkissä lisää; alastomuutta hyvällä maulla.

Mikä parasta tuotteella tuetaan vanhustyötä!

Maistiainen

Kuvan voi klikata isommaksi

Viikonloppuna kuvailin HelmiDeli:n herkullisia tuotteita kotistudiossa. Yläpuolella pieni maistiainen päivän tuotannosta. Kellokoskelaisen pienyrityksen nettisivujen visuaalinen ilme ja grafiikka on lähtenyt putiikkini Retrock:in käsistä.

Herkullisia ja värikkäitä koruja sekä tuotteita voi fanittaa Facebookissa.

Ilolla,

Carita

Valoisia hetkiä!

Kuvan voi klikata isommaksi

Mietin tässä taannoin, että mitä kuvaajille toivotetaan kuvauskeikoille lähtiessä. Kalastajille toivotetaan kireitä siimoja. Sitten tuli valaistus päälle pääkoppaan, heureka! Oivalsin valon merkityksen. Toivotukset "Hyviä hetkiä ja valoa" tai "Valoisia hetkiä" sopii oivallisesti kuvausmaailmaan.

Eilen kotitehtäviä työstäessä oli sateinen ja harmaa päivä. Vähän semmoinen ankea Tim Burton(mainen) sunnuntai ahdistus alkoi hiipiä kroppaan. Kääk! Luonnovaloa apuna käyttäen tästä tehtävästä tuli selviytyä.

Tempaisin kirjahyllystä Meksikon tuliaiset ikkunan lähelle ja aloin zoomailemaan Valomon-blogin kirjoittajalta lainaksi saamallani makro-objektiivilla kohteitani. Suurkiitos lainauksesta Hannulle vielä tätäkin kautta.

Kotitehtävät tehty ja illaksi kouluun. Hyvillä mielin maanantai etenee.

Valoisia hetkiä viikkoosi!

The Impossible Project

 

Uuden kameran kippistelyhetki Camdenissä.

Viikonloppu on ollut antoisa ja täynnä erilaisia projekteja. Sellaisia suunnittelemattomia. Vain yksi suunniteltu projekti meni mönkään. En ennättänyt sirkukseen kuvailemaan perjantaina. Vietin illan ystäväni kanssa viinilasillisten äärellä. Ihan ex-tempore moni asia maailmassa parani ja loksahti taas kohdilleen. Kannatti tällä kertaa tehdä suunnitelmiin muutos.

Spontaanius on mielestäni  hyvä asia. Parhaimmat ja aidot kohtaamiset sekä tilanteet (joskus myös hankinnatkin) syntyvät hetken mielijohteen tuloksena. Sellaisessa mielentilassa tehdyn ostoksen näette kuvassa. Uusimman kamerahankintani Lontoon Camden Market:lta pari viikkoa sitten.

Olin edellisenä päivänä käynyt ihastelemassa vastaavia uusia London Photographer's Gallery:ssä. Ajatus instant photo-kamerasta jäi kummittelemaan mieleen ja seuraavana päivänä eteen tuli tilaisuus hankkia aito vuoden -79 Polaroid 1000 -kamera (SX-70 malli). Maksoin aarteestani 35 puntaa. Ei ollut olo köyhä eikä kipee. Sillä hetkellä olin vielä onnellisen tietämätön kameran toimivuudesta ja filmipaperin hintavuudesta.

Suomen Valokuvataiteen museossa Helsingissä on meneillään Polaroid-valokuvanäyttely, jossa kannattaa piipahtaa ihmettelemässä näitä ennen vanhaan kuvia. Mikäli aihe kiinnostaa. Olin siellä Kameralehden järjestämällä opastetulla kierroksella. Se oli mielenkiintoinen ja informatiivinen ilta valokuvien parissa. Museon kaupasta hankin ensimmäisen mustavalkoisen Silver shade -filmikasetin kameraan. Se maksoi 26 € ja sisältää 8 kpl:ta kuvia. Se on kahdeksan laukaisua. Bang! Bang! Ei mikään edullinen harrastus tämä uusin aluevaltaukseni, kuten ei koko valokuvausharrastus muutenkaan. En enää ihmettele summia mitä oikeat valokuvaajat veloittavat töistään.

Vielä oli selvittämättä kameran toimivuus ja siitä halusin tehdä erikoislaatuisen, jotta muistaisin sen hetken aina. Otin kuvan eilen tärkeästä ihmisestä, ystävästäni Jaanasta, Kouvolassa. Mustavalkoiselle filmille. Gaad Dämmit! Kamera toimii! Ja kuvan kehittymisen odottelu oli TODELLA jännää.
The Impossible Project -maailma retrokuvineen koukuttaa jo nyt.

Kuka lähtee mun kaa Polaroid ei ole kuollut! -työpajaan Valokuvataiteen museolle? Olen menossa ja saa liittyä mukaan. Ajankohta on vielä päättämättä. Ne ovat sunnuntaisin. Täältä löytyy lisätietoa.

Tykkään niin tästä valokuvausmaailmasta, ihan kun olisin visuaalisella matkalla koko ajan!

Inspiroivaa!