Erikoiskirjakauppa

Kustom Kulture avaa uuden kulttuurikaupan Helsingin Vallilaan. Osoitteessa Keiteleentie 12 tulee myymälän lisäksi toimimaan Primerin toimitus ja Platun pinstriping-työhuone.

Kirjakaupan puolella aihepiireinä tutut kustom kulture - hot rod - kustom - motorcycles - pin up - burlesque - lowbrow art - pinstriping - tattoo jne. Lehdet, kirjat ja dvd-filmit. 1Shot pinstriping-maalit ja laaja valikoima siveltimiä.

Kaupan seinillä vaihtuvia näyttelyitä koti- ja ukomaisilta hot rod/kustom kulture-taiteilijoilta. Uniikkeja lahjoja häihin, synttäreille tai vaikka tupareihin!

Avajaiset lauantaina 13.4. klo 10-16
Liike avoinna ti-pe 10-18 ja la 10-16
Tutustumisen arvoinen erikoiskirjakauppa kustom kulttuuri -harrastajille!

Iltalukemista

Yöpöydälläni on viime aikoina ollut melkeinpä vain valokuvaukseen liittyvää kirjallisuutta. Tällä hetkellä lueskelen Mirja-Riitta Siivosen toimittamaa kirjaa legendaarista Kuvasiskoista.

Margit Ekman ja Eila Marjala perustivat vuonna 1946 valokuvaamon Lahteen ja elämänkerrallinen kirja, Kuvasiskot, kertoo kiehtovasti  miten määrätietoinen työ vei heidät värimuotokuvauksen uranuurtajina kansainväliseen kuuluisuuteen.

Toinen opus, jonka olen aiemmin lukenut, palasi opintojeni myötä lukemistoon. Jussi Aallon muotokuvauksen käsikirja: Kohteena ihminen on oivaa oppimateriaalia kaikille henkilövalokuvauksesta kiinnostuneille.

On ilo oppia uusia asioita, vaikka opinnot tuntuvat vievän tällä hetkellä ison osan elämästä. Tänne blogiin en ennätä usein ja sosiaalinen elämä on minimissään. Sellaista on elämäni juuri nyt. Hieman hoppuista, mutta antoisaa. Välillä pitää myös muistaa huilia ja ladata akkuja sohvalla kynttilänvalon loisteessa. Hyvää kirjaa lukien.

Voi hyvin! Kiva kun kävit.

Puoliksi britti?

Uusi passinsuojus

Viikko sitten sunnuntaina palasin Englannista Suomeen näihin samoihin aikoihin kun tätä kirjoittelen. Laukkuani odotellessa nappasin kännykällä kuvan Camden Market:lta ostamastani passinsuojuksesta. Tykkään tästä kuvasta erityisesti, sillä se kertoo paljon minusta.

Rakastan lentokentän tunnelmaa. Pyörillä kulkevien matkalaukkujen ääni on mielestäni hurmaava ja sen kuullessani herää kaipuu jonnekkin kauas. Tuttuun tai tuntemattomaan. Ei niin väliä minne lentokoneen siivet kantavat. Lähelle tai kauemmaksi.

Englanti matkakohteena on kuitenkin ollut minulle rakas vuodesta toiseen. Sinne aina palaan ja siellä tunnen olevani kotonani. Kaltaisteni parissa (tätä on vaikea avata, se on jännä tunne sisälläni). Siksi tuo uusi passinsuojus tuottaa selittämätöntä iloa. Melkein tunnen olevani puoliksi britti ja silti sisälläni on juuriaan rakastava suomalainen.

Kuvasta näkyy, että peukun kynnestä on lohjennut kynsilakkaa. Se kuuluu asiaan. Reissuissa pikkuisen rähjääntyy.

Kotona on reissaamisesta huolimatta hyvä olla. Homet sweet home, kuten sanotaan. Menee turhaan energiaa hukkaan, jos haihattelee jotain mikä juuri tällä hetkellä ei ole tavoitettavissa. Ihmisellä on hyvä olla paikka johon palata. Kiva turvapesä, koti. Tällä hetkellä tuntuu siltä. Sitähän ei sitten tiedä mitä ajatusmaailmassani tapahtuu, kun saa käsiini kirjan: Elämäni Nomadina.

Onko sinulla rakkaita matkakohteita tai unelma uudesta asuinpaikasta (kenties jopa maasta)? Jos niin olisi kiva kuulla niistä. Kokemusten jakaminen avartaa myös ajatusmaailmaa. Tykkään itse lähteä lähteä oman turvallisuusalueeni (koti, Suomi)  ulkopuolelle. Ihan vain kehittyäkseni ihmisenä sekä oppiakseni uutta.

Tämän kuva-analyysin innoittamana lähden nyt tekemään huomista koulutehtävää. Yllättäin sekin on kuva-analyysitehtävä. Kivaa  ja innostavaa tekemistä.

Yllätyksellistä ja ihanaa viikkoa siulle!

Maa elää - Aitoja makuja

Auringon kanssa uuteen aamuun.

Huomenta!

Viikonloppuaamuissa on ihaninta kiireettömyys. Ei tarvitse rientää kello seitsemän aamujunaan ja juosta kaikenmaailman aikataulujen perässä koko päivää. Tänään heräsin auringon kanssa uuteen aamuun ja lähdin koirien kanssa kävelylle rantapuistoon. Siellä köpöteltiin sulassa sovussa Kanadanhanhien, sorsien ja muiden mulle tuntemattomien siivekkäiden kanssa (koirat ei onneksi välitä hätyytellä lintuja, metsästysvietti vähissä). Oltiin olevinamme Maa elää-tapahtuman etkoilla.

   
Puistolenkin jälkeen käytiin ihastelemassa tapahtuman antimia. Matkaan lähti punaposkisia Petteri -omppuja.

Ylläolevia kukkia käyn vielä tänään hankkimassa torilta. Koiran remmien kanssa tavaroiden kuljettaminen kävi monimutkaiseksi. Hyvä syy palata takaisin aamupäiväkaffelle. Kotipiipahduksen aikana tutkailen jokin aika sitten hankkimaani Aidon maun juurilla -kokkauskirjaa. Siitä löytyy monta hyvää perinteistä syyssadonkorjuuajan ruokaohjetta.

Kokkailu on kivaa kun siihen on aikaa ja energiaa. Arjen aikataulujen keskellä sortuu usein puolivalmisteisiin. Onneksi niilläkin pysyy hengissä. Tulevana viikkona oma oravanpyöräni seisoo paikoillaan. Oon onnellinen pätkälomalainen ja nautin syys-kesälomasta. Tiedossa on kokkailua, kirjojen lukua ja matka saarelle. Nyt päivän hommiin ja takaisin torille.

Voi hyvin, kiva kun kävit!

Nautitaan raakana

Vieressäni höyryää kupillinen kaakaota, jonka sekaan lorautin reippaanlaisesti rommia. "Mukamas" lääkkeeksi sillä minulla on olevinaan flunssa. Pöh.

Sellainen kituuttava ja kolottava olotila, mutta ei mitään muuta järkevää flunssaan viittaavaa näkyvää tai kuuluva oiretta. Köhinää tai vastaavaa niiskutusta. Muutoin kuin satunnainen Atshii-aivastus. Sellaista se on välillä.

Puolitokkurassa läpi haahuillun työviikon jälkeen olen rommikaakaoni ja sohvaillan totisesti ansainnut. Kaakaon kyytipojaksi olen nappaillut raakaa valkosipulia. Nami. Tämä oiva luonnonapteekin lääkitys alkavaan flunssaan on parasta ja mielellään raakana nautittuna. Riittävää lepoa unohtamatta.

Nautitaan raakana on myös Henkka Hyppösen uunituoreen kirjan kannessa komeileva nimi. Tahdon sen lukea ja kiirehdin varaamaan opuksen paikallisesta kirjastosta. Olen neljäntenä lainausjonossa. Uskon odotuksen palkitsevan vaikka kirja esittelyjen jälkeen muistuttaakin ajatusmaailmaltaan äskettäin lukemaani Havahtuminen-kirjaa.

Tässä pieni esittely Hyppösen kirjasta Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta:
Itse asiassa elämäsi on monilta osin enemmän tositapahtumiin perustuvaa fiktiota kuin faktaa. Havainnoit maailmaa paitsi aistien myös oletusten ja muistojen kautta, välttelet mielipahaa jopa tietämättäsi ja olet ajatustesi vietävänä. Et ole läsnä.

Samanoloinen esittely löytyy Havahtuminen-kirjasta. Ote on Hidasta elämää-sivustolta:

”Jotkut meistä havahtuvat kohdatessaan elämän kovat tosiasiat. Kärsimme niin paljon, että heräämme. Mutta ihmiset törmäilevät jatkuvasti elämästään. He kävelevät unissaan. He eivät herää koskaan. Heidän mieleensä ei koskaan juolahda, että saattaisi olla olemassa toinenkin tie. Se on traagista.”
Molemmissa kirjoissa korostetaan läsnäoloa elämässä ja kehotetaan heräämään näkemään asiat tiedostaen.

Tällä viikolla Hyppönen avasi Ylen Puoli seitsemän-ohjelmassa omaa ideologiaansa. Hän haluaa korostaa, että kyseessä ei ole elämäntaito-opas paremminkin opas havahtumiseen. Näkemään asiat sellaisina kun ne ovat . Ohos, haiskahtaa siltä, että Hyppönen on lukenut Anthony De Mellon kirjan. Ja miksikäs ei. Kaikki hyvät ideat on tehty varastettaviksi. Näin olen kuullut sanottavan.

Ohjelmasta jäi kivasti mieleeni Hyppösen elämänviisaus: Jos ei nyt, niin milloin sitten? Se sopii erinomaisesti ohjenuoraksi moneen arkiseen asiaan.

Sitä aion itse soveltaa. Heti.

Keittiössä odottaa ruoanlaiton jäljiltä tiskit. Jos en siivoa nyt niin milloin sitten?

NYT!

Moikka ensi kertaan :)

Höyhenenkevyitä ajatuksia

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on tuntunut raskaalta. Työmatkani (kiitos VR:n) ovat jälleen kerran olleet takkuisia ja kesälomatuuraukset työmaalla painavat päälle. Loman jälkeinen hyvänolontunne on ollut hetkittäin kateissa.

Elämä ei ole aina yhtä juhlaa ja varsinkin arkena on tehtävä töitä onnellisten hetkien saavuttamiseksi. Onneksi tällä viikolla "arjen luksus"-tuokioita on mahtunut ohjelmistoon. Kovan ajatustyön takana nuo hetket tosin ovat olleet. Väsymys, turhautuneisuus ja kiire saavat mielen päättymättömälle vuoristoratamatkalle. Kyyti ei pääty ennenkuin ymmärtää painaa jarrua ja pysähtyä hetkeksi.

Minä pysähdyin puolessa välissä viikkoa ja kysyin itseltäni kysymyksiä, Kaikkiin en vielä saanut vastauksia. Ajatukset jäivät itämään. Hieman ohjeistusta ajatustyöhön ja suuntaa tulevaan sain työmatkalukemisesta, Zen ja onnellisuudentaito-kirjasta.

Asiathan ovat niinkuin uskot niiden olevan. Omalla henkilökohtainen filosofiamme määrää miten reagoimme tapahtumiin. Tuossa kirjan ajatuksessa ei sinänsä ollut itselleni mitään uutta. Päätin kuitenkin ryhtyä käyttämään aktiivisemmin jokapäiväisessä elämässä kirjan kahta kysymystä. Ne ovat seuraavat.

1) Haluatko tämän olevan totta: Jokainen eteeni tuleva tapahtuma on kerta kaikkiaan paras mahdollinen?

- No kyllä!

2) Annako sille mahdollisuuden olla totta?

Noo-o. Ainahan sitä yrittää parhaansa, jos vain suinkin pystyy vaikuttamaan tulevaan tapahtumaan. Kysymys onkin monisäikeisempi kaikessa yksinkertaisuudessaan. Sovelsin sitä jo työmatkailuun ja siihen liittyviin ongelmiin. Vastaus löytyi; junamatkailusta pääsee eroon muuttamalla pois rautatien ulottuvilta. 

Hokkus pokkus! Prosessi etenee. 

Edessä on viikonloppu ja lyijynraskaiden ajatusten tilalle sellaisia höyhenenkeveitä, kiitos! 

Nautitaan elämästä ja läheisistämme.

Kepeitä ajatuksia viikonloppuun.

                                                       

                                            

A small summer hello!

Holiday time! No hurry, no worries.

 

Kesä moi!

Ensimmäinen lomapäivä on takana. Aamu alkoi vapaiden kunniaksi kaunistautumishoidolla ja kahvilassa mansikkajuustokakku herkuttelulla. Kävin myös kirjastossa päivittämässä kesälukemistoa. Mukaan tarttui Toven matkassa -kirja (muistoja Tove Janssonista). Meren rannalla lomailijalle sopivaa luettavaa. Maltankohan odottaa ensi viikkoon asti lukuelämyksiä vai pitäisikö jo aloittaa :)

"One summer morning at sunrise a long time ago
I met a little girl with a book under her arm.
I asked her why she was out so early and
she answered that there were too many books and
far too little time. And there she was absolutely right."
-Tove Jansson-

Loppupäiväni meni  kodinhoito hommien pyörteissä ja kirppiskamoja pakkaillen. Vihdoin on aikaa mennä myymään vanhat roinat pois. Kyytiä vanhoille energioille ja uutta elämän virtaa sisään. 

Puuhakas päiväni päättyi riippukeinuun ja minitorkkuihin. Olemisen ja tekemisen vapautta. Edessä on paljon ajatonta aikaa, ihmettelyä ja ystävien kanssa reissailua. Niistä on hyvät lomat tehty.

Kippis kesälle ja lomalle!