Elävät kuolleet

Ihan itse koverrettu kurpitsa (Nokia räpsy)

Tänään on All Hallows Eve eli suomeksi käännettynä Pyhäinpäivän aatto. Elävien kuolleiden (Dia de los muertos), Kekrin, Halloweenin ja Samhainin kunniaksi julkistan nekrologia -kirjoitukseni, jonka tein muutama vuosi sitten silloisessa opinahjossani harjoitustyönä.

Happy Halloween!

Harjakaisen viimeiset sanat firman porukalle

Valvova rakennusmestari 58-vuotias Timo Harjakainen menehtyi äkillisesti hengitystieinfektioon 30. huhtikuuta 2011. Harjakainen oli viettämässä vapunaattoa firman porukan kanssa paalutushommissa, kun hänen huomattiin kesken toimien sinertyvän hapenpuutteesta.

-          Kuka vastaa?, kuuluisa lausahdus Harjakaisen suusta jäi leijumaan ilmaan ambulanssin ovien suljettua.

Hirtehisestä huumorintajustaan tunnettu rakennusmestari menehtyi matkalla Riihimäen aluesairaalaan.

Timo Harjakainen oli koulutukseltaan suurylimuurari. Elämäntyönsä hän teki pääosin valvovana, ei niinkään vastaavana rakennusmestarina. Työ ja siihen liittyvät käsitteet sekä harrastukset, muun muassa vapaamuuraus, olivat hänelle arkipäiväisiä puheenaiheita. Harjakaisen tiedetään suosineen asbestia työmateriaalina ja hänen kuultiin työmaalla iloisesti lauleskelevan ”Se on Asbest” -laulua. Rakennusmestari ylistää laulunsa sanoituksessa hengenvaarallista rakennusmateriaalia. Pitkäaikainen altistuminen asbestille aiheutti hänelle terveyshaittoja ja johti lopulta menehtymiseen.

Harjakainen ehti elämässään toteuttaa päähaavettaan paaluttamista eri paikkakunnilla. Kotipaikkakunta rakennusmestarilla vaihteli rakennustyömaiden mukana, mutta virallisesti kirjoilla hän oli Riihimäen kaupungissa. Perheeseen kuului vaimo Kerttu. Hänestä Timo puhui sovinistisen lämpimästi vieraillessaan Putous TV-ohjelmassa kertomassa urastaan ja henkilökohtaisesta elämästään. Timo paljasti ohjelmassa ikävöivänsä Kerttua pitkillä työreissuilla pyykkivuorien kasvaessa. Timon tarinoissa vilahteli usein myös ex-vaimo pahimman ”Ninnannunnaa”-vastustajan roolissa, kuten hän asian ilmaisi omin sanoin. Timon elämässä eivät muut ihmiset olleet liioin häntä vastustaneet. Harjakainen eli täydellä sydämellä omannäköistä elämäänsä, jossa miehille ja naisille oli omat sääntönsä.

Timo Harjakainen tullaan siunaamaan aplodien saattelemana läheisten läsnä ollessa Riihimäellä.  Timoa jäävät kaipaamaan vaimon Kertun lisäksi Timon parhaat ystävät Arska Sohlberg ja Hoke Moilanen sekä Timon fiktiivisen elämän luonut Aku Hirviniemi. ”Firman piikkiin”-järjestetyssä siunaustilaisuudessa kuullaan Riihimäen lapsikuoron ”Harjakainen kaiken korjaa”-kuoroesitys. Timo toimi lapsikuoron johtajana. Toimi antoi voimakkaista mielipiteistään tunnetulle sovinistille pehmeän piirteen ja teki Putous-ohjelmassa perussuomalaisesta Harjakaisesta koko kansan suosikin. Totuushan on, että hyvällä huumorilla heitetyt jutut kuole koskaan.



Ps. Mikäli Harjakainen ei ole tuttu, niin täältä löytyy lisäinfoa.

Ajatuksesta kuvaksi

A girl with a pearl earring/ Johannes Vermeer

Uuden löytäminen on sitä, että näkee, minkä kaikki ovat nähneet,

ja ajattelee, mitä kukaan ei ole ennen ajatellut.

(Aamun ajatus 30.10.2012)

Yllä oleva ajatus on puettava kuvaksi.

Sitä ennen aion katsoa elokuvan turbaanipäisestä tytöstä. 

Oletko nähnyt sen? Minkälaisia tunnelmia se sinussa herätti? 

Helsinki Vintage part 2/ 2012

Tulevana sunnuntaina on Kaapelitehtaalla Helsinki Vintage -tapahtuma.

Pieni infokopio tapahtuman sivuilta:

On jälleen se aika syksystä, jolloin Helsinki Vintage tuo vintagekulttuurin ammattilaiset ja harrastajat yhteen Kaapelitehtaalle. Nyt jo kahdeksatta kertaa järjestettävässä ohjelmallisessa myyntitapahtumassa pääsee upottautumaan menneisyyden mainioimpiin paloihin. Alan parhaat tyyliniekat tuovat Merikaapelihalliin oivallisimman osaamisensa ja fiineimmät nuttunsa intohimoisen vintagekansan nautittaviksi. Syksyn 2012 teemanamme on Vintage ja matkailu, mikä tuo päivään kiskojen kolketta ja lähdön tunnelmaa.

 

Kuullostaa kivalle sunnuntai puuhailulle. Kaapelilla pitää piipahtaa!

 

 

Hyviä unia ja unelmia

Unelmien kirja ja HelmiDelin herkullinen koru

Viime yönä tein unessani vimmatusti ristipistotöitä. Kävin jopa ostamassa lisää lankaa tuotoksiini, jotka olivat tatuointi aiheisia. Erityisesti jäi mieleen ihanasti kiiltelevä kullanvärinen lanka.

Herättyäni googlailin mitä uneni käsitöiden tekemisestä mahtaa tarkoitaa. Hakusanoilla "neula unessa" löytyi seuraavanlainen selitys: kauniin ristipistotyön tekeminen kertoo kuinka elämässä saa aikaa hyvää ja kaunista. Langalle en sitten löytänyt helposti selitystä. Kyseessä voi olla elämänlanka.
Melkoista glamour -elämää taitaa olla luvassa tuon yöllisen "filmin" perusteella. Onneksi en sentään pistellyt unissani neulalla VooDoo -nukkea ja nähnyt punaista lankaa solmussa.

Viime aikoina olen ilokseni päässyt luomaan hyvää ja kaunista asiakkaille Retrock -putiikin kautta. Tällä hetkellä on työn alla uusi visuaalinen elämys, joka tuottaa mielihyvää. Olotila heijastuu varmasti uniin saakka.

Tuntuu kivalta kun saa toteuttaa itseään ja luoda uutta. Omista pienistä unelmista tulee pikkuhiljaa totta. Tie unelmiin ei ole ollut suorin ja siloiteltu (eikä ole sitä vieläkään), mutta se että jaksaa uskoa itseensä ja tavoitteisiin kuplii sisäkautta ulos parhaina päivinä. Usko antaa voimia myös niinä päivinä kun tuntuu siltä, että koko maailma näyttää keskisormea. Synkkinä hetkinä selailen unelmieni kirjaa.

Kirjassa on kuvia, sanoja ja ajatuksia. Sisältö ei ole vain materialistisia toiveita vaan enemmänkin henkisiä iloja ja tavoitteita. Hyvän energian kirja, joka muistuttaa mua siitä, että niihin asioihin keskittyessäni saan hyviä fiiliksiä.

Tänään on ollut eräänlainen unelmien päivä. Takana on lepoa, hyvät unet ja unelmallista toimintaa. Kyläilyä samettiverkkareissa, veljenpoikien kanssa vietettyä aikaa ja oleilua. Ei tämän elämän sen ihmeellisempää tarvitse olla.

Venytel tualis semmottos,
et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi.
Hiukka hianon näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.
Tuollee tuumailee Heli Laaksonenkin (pätkä runosta Naise elämää?).

Hyviä unia ja unelmia myös sinulle!

Frankenweenie

Jee!

Mä olen niin innoissani. Löysin äsken Finnkinon sivuilta infon, että Tim Burtonin uusin Frankenweenie -leffa suomen ensi-ilta on 11.1.2013. Tätä on kiva odotella! Tykkään!

Ennen vanhaan elokuvissa

Bongasin Helsingin kaupunginmuseon uutiskirjeestä mielenkiintoisen tapahtuman. Tulevana torstaina 18.10.12 klo 18 "Enemmän funkista Reino" -näyttelyn oheistapahtumassa muistelee menneitä aikoja näyttelijä Maija Karhi.

Tässä illanvieton kuvaus, joka on suora kopio uutiskirjeestä:

Karhin filmeistä nähdään otteita, joiden lomassa hän muistelee elokuvantekoa 1950-luvulla sekä monia hauskoja ja tunnettuja työtovereitaan. Helsingin kaupunginmuseon ”Enemmän funkista, Reino!” -näyttelyn oheisohjelmaan liittyvään tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Näyttelijä Maija Karhi (s. 1932) on tunnettu etenkin teatterirooleistaan, mutta hän on esiintynyt myös yli 30 elokuvassa vuodesta 1951 alkaen. Vilkkaimpina filminäyttelijäaikoinaan 1950-luvulla hän näytteli kolmessa elokuvassa vuosittain. Näispääosa-Jussilla Karhi palkittiin 1954 Kun on tunteet -elokuvasta ja naissivuosa-Jussi hänelle myönnettiin 1962 Vaarallista vapautta -elokuvasta.

Kävin keväällä näyttelyssä ja suosittelen lämpimästi vanhojen elokuvien ystäville.

Sateisena syyspäivä on kiva viettää aikaa museoissa ja näyttelyissä!

Korukivien voima

(Nokia E5 räpsy)

Maanantai alkoi ihanasti. Sain HelmiDelin Marjalta lahjan. Hematiiteistä valmistetun kaulakorun, johon voi vaikka ripustaa työpaikan avaimen. Sydäntä lämmittää ja tuli hyvä mieli, kiitos Marjalle!

Luin Jalokivigalleriasta hematiittin vaikutuksista. Kivellä on mm. suojelevia ominaisuksia ja se pitää lotolla negatiivista energiaa sekä maadoittaa kantajansa nykyhetkeen. Sopii mulle!

Olkoon voima kanssasi tällä viikolla. Mikä ikinä se voimaannuttava lähde onkin :) elämässäsi.

Don's Thoughts

 

 

"The camera becomes an extension of your eyes."

-Don Chadwick-

 

 

Ps. I love his studio. 

Hiiohoi! part 2

Lauantaina 10.11.12 järjestetään 7. Vintage Tallinn -tapahtuma. Tällä kertaa tapahtuma paikkana on Kinomaja ja Kohvik Sinilind.

Tallinnaan tekee mieli ja hyvä ajankohta pienelle irtiotolle on mielestäni marraskuussa. Päivien pimetessä tarvitsee iloisia tapahtumia ympärille.Saa nähdä eteneekö tämä matka-ajatus toiminnan tasolle. Pieniä suunnitelmia on hyvä olla elämässä :)

Lisätietoja löytyy tapahtumajärjestäjän sivuilta.

Food Landscapes

Photo by: Carl Warner

 
Katselimme eilen opinahjossani illan päätteksi Carl Warner:in upeita Food Landscapes kuvia. Hullaannuin niihin välittomästi. Kaikki mitä kuvissa näkyy on syötävää. Warnerin tuotantoon aion tutustua paremmin. Tässä muutama herkullinen kuva linkin kautta sekä artikkeli valokuvaajasta.

Fantastista ja taidokasta työtä.

Rent-a-Cat

 

  

Aamulla teki mieli käpertyä kerälle kuin kissa peiton alle ja jatkaa unia. Ystävien kanssa vietetyn hauskan viikonlopun jälkeen herätyskellon pärähdys muistuttaa raa'alla tavalla arjen armottumuudesta. Könysin töihin, ostin hyvää kahvia työmatkalla ja selailin netistä uutisia.

Silmiin osui yllä oleva traileri elokuvasta Rent-a-Cat, jonka on ohjannut Japanilainen Naoko Ogigami . Nainen, joka on ohjannut myös osittain Punavuoressa kuvatun Ruokala Lokki -elokuvan. Kuvauspaikka on suosittu turistikohde. Kahvila Suomen miljöössä olen tullut kuvatuksi monen japanilaisvierailijan kotialbumiin soppalusikka suussa. Käyn siellä viikoittain työkavereiden kanssa lounaalla.

Ogigamin uusin tulee pyörimään elokuvateatteri Orionissa tammikuussa 2013 kuukauden verran.

Sitä tekee mieli mennä katsomaan. Täällä lisää tarinaa elokuvan juonesta.

Terveisiä vaan kummikissalleni Erkille ja muille ihanille pörröisille eläinkavereille. Meowww! Tälläisin aatoksin käynnistyi tämä viikko.